tiistai 18. helmikuuta 2014

En minä vaan semmoista!

Emäntä on ihan hermostunut kämppikseeni. Ollaan taas vaan ihan kolmistaan kotona, mikä minusta on ihanaa! Tosin eilen emäntä oli melkein koko päivän poissa, mistä kämppikseni oli aika suuttunut, koska se ikävöi isäntää ja pikkuemäntää. Kun emäntä tuli kotiin, kämppikseni puraisi sitä ja silppusi pahvilaatikkoa, maukui ja kulki perässä. En minä vaan semmoista!

Emännän ei kyllä ollut tarkoitus olla koko päivää pois, ymmärränhän minä sen, mutta kämppikseni ei. Olisi se paljon mieluummin ollut meitä rapsuttamassa ja katsomassa kissalympialaisia, mutta ilmeisesti joskus tulee käskyjä, jotka menevät meidän käskyjemme ohitse. En kyllä semmoista voi ymmärtää.

Minusta on ihanaa, että saan rauhassa nukkua emännän vieressä, jos haluan. Eilen illalla kävimme kämppikseni kanssa molemmat nukkumaan emännän kanssa: minä viereen, kämppikseni jalkoihin. Kehräsimme kilpaa, vaikkei kämppikseni perinteisesti kovin kehrääkään.

Yöllä juoksimme ja leikimme kämppikseni kanssa, mikä on melko harvinaista. Kivaa kuitenkin! Emäntä oli kyllä aika suuttunut aamulla, kun kämppikseni herätti sen jo kuuden jälkeen. Minusta on aika sivistymätöntä silputa pahvilaatikkoa miltei aamuyöaikoihin. En minä vaan semmoista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti