perjantai 11. lokakuuta 2013

Huolia

Minua ovat koskettaneet kovasti viime aikojen uutiset. Enkä puhu nyt ollenkaan mistään öljynporausasioista tai erikoisista tervehdyksistä, vaan siitä, että moni kissa on talven koittaessa vailla kotia.

En vaan voi ymmärtää, että ihmiset voivat tehdä niin, että jättävät kissan mökille tai jonnekin muualle. Vaikka olemme taitavia, älykkäitä, itsenäisiä ja nokkelia, emme pärjää kylmässä pitkään. Paitsi ehkä ilveskissat, mutta ne pelkäävätkin ihmisiä, ja joitakin tamperelaisia kuulemma. En kyllä ymmärrä miksi.

Löysin Hesyn sivuilta työpaikkailmoituksen. Täytyy sanoa, että siinä olisi minulle hyvä työ, jos sellaista etsisin. Saisin olla kissaylipäällikkö ja komentaa ihmisiä hoitamaan löytökissoja. En tosin ihan tiedä, mitä tarkoittaa työsuojelu tai budjettivastuu. Ehkä ne on jotain uusia kissanruokamerkkejä! Uskon, että pärjäisin haussa hyvin, sillä minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ainakin. Eikä siinä sanottu, että haettaisiin ihmistä kyseiseen tehtävään.

Taidan kuitenkin tyytyä pakoilemaan pikkuemännän lähestymisyrityksiä täällä kotona. Se haluaa aina paijata ja tuoda minulle leluja. Yritän kyllä tosissani välillä karkuun, pois kotoa, mutten ole vielä onnistunut. Enkä tiedä, miten minun päivittäisen kinkkuannokseni sitten kävisi, jos en olisikaan kotona. Kämppikseni saattaisi jopa syödä sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti