sunnuntai 2. joulukuuta 2012

2. luukku: Kynttilät

Tänään syttyy kynttilä. Mutta vain yksi sellainen tietynlainen kynttilä. Minä olisin halunnut sytyttää monta, mutta emäntä sanoi, että nyt vain yksi ja viikon päästä sitten kaksi. En ihan ymmärrä, miksi pitää odottaa. Sitten emäntä kutsui minua mahtavaksi (emäntä: malttamattomaksi).
Minusta on ihan kiva, että on kynttilöitä. Joskus minä olen mennyt niitä aika lähelle, mutta en enää. Kynttilät kuuluu tähän aikaan. Ne tuo valoa pimeyteen ja semmoisella tavalla, ettei häikäise. Vauvakin tykkää kynttilöistä. Minä luulen, että se tykkää niistä siksi, että siinä valo liikkuu.
Sitten meillä on kynttilöitä, jotka on aina päällä. Emäntä kutsuu niitä jouluvaloiksi. Kämppikseni tietää varsin hyvin, miten sellaiset saadaan sammumaan. Se osaa napsaista virtajohdon poikki, jos se on tarpeeksi ohut. Siksi emäntä ei ostakaan kuin paksujohtoisia jouluvaloja, enää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti